Kiinan kielen mittasana

Kiinan kielen mittasanat (perint.: 量詞; yksink.: 量词; pinyin: liàng cí) ovat kiinan kielen kieliopillisia sanoja, jotka esitetään lukumäärää ilmaistaessa numeraalin ja pääsanan välissä. Monilla mittasanoilla on myös itsenäinen merkitys esimerkiksi substantiivina, mutta mittasanaa ei läheskään aina voi kääntää substantiivina. Kiinan sanakirjoissa substantiivin yhteydessä kerrotaan yleensä myös siihen liittyvä mittasana.

Suomen kielessä mittasanoja voi ajatella sellaisina määreinä kuin "kaksisataa kilometriä rautatietä", "kaksi paria sukkia" tai "yhdeksän tuoppia olutta". Kiinan taipumattomien sanojen käsittelyssä mittasanat ovat kuitenkin välttämättömiä käyttää myös silloin kun luonnollista yksikköä ei ole. Useimmissa tapauksissa voi mittasanan mieltää suomen kielen yksikön partitiivimuotoon, jota esimerkiksi indoeurooppalaiset kielet eivät tunne.

Eräät sanat kuten ajanmääreet, rahayksiköt ja mittayksiköt toimivat itsessään mittasanoina, mutta muutoin mittasana toimii aiheenmukaisena määreenä, jonka valinta riippuu usein laskettavan asian ominaisuuksista.

"Luonnollisia" mittoja, joissa ei tarvita mittasanaa:

• 三天 sān tiān : kolme päivää (päivien lukumääränä, ei ajanjaksona!). Päivä ajanmääreenä on itsessään mittasana.
• 三欧元 sān Ōuyuán : kolme Euroa. Euro rahayksikkönä on itsessään mittasana.
• 三瓶啤酒 sān píng píjiǔ : kolme pulloa olutta. Píng on pulloa merkitsevä substantiivi, mutta se on myös yksi substantiivin "olut" mittasanoista. Tässä suomennos voisi aivan yhtä hyvin olla pelkästään "kolme olutta", ellei haluta erikseen korostaa että kyseessä on nimenomaan pullollinen!

Yleensä mittasana on kuitenkin lisättävä erikseen ja sen valinta riippuu substantiivista:

• 三个人 sān ge rén : kolme [mittasana] ihmistä. Ge on mittasana mm. ihmisille ja abstrakteille käsitteille.
• 三支蜡烛 sān zhī làzhú : kolme [mittasana] kynttilää. Zhī on mittasana pitkulaisille esineille.

Mittasanan käyttö on kiinassa pakollista lukumäärän lisäksi myös eräissä kieliopillisissa rakenteissa ja ilmauksissa. Esimerkiksi ilmaukset "tämä", "tuo", "mikä" ja "kuinka monta" vaativat mittasanan:

• 这个人 zhè ge rén : Tämä henkilö. Ihmisestä puhuttaessa "tämä" on zhè ge, kynttilän tapauksessa se olisi zhè zhī.
• 几支蜡烛? jǐ zhī làzhú? : Kuinka monta kynttilää? Kynttilän tapauksessa "kuinka monta" on jǐ zhī, ihmisten määrästä puhuttaessa pitäisi sanoa jǐ ge.

Myös kiinan verbeillä on vastaavanlaisia määresanoja.